Miten sote näkyy Uudellamaalla?
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa lähes jokaisen ihmisen elämää. Vaikka sote-uudistus voi kuulostaa hallinnolliselta ja etäiseltä asialta, Uudellamaalla sen vaikutukset näkyvät hyvin konkreettisesti esimerkiksi terveyskeskuksissa, sosiaalipalveluissa, ikääntyneiden palveluissa ja erikoissairaanhoidossa.
Uusimaa poikkeaa muusta Suomesta siinä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen osallistuu useita toimijoita. Uudellamaalla toimii neljä hyvinvointialuetta: Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialue. Helsinki vastaa edelleen itse omista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluistaan. Lisäksi HUS vastaa vaativasta erikoissairaanhoidosta ja tuottaa suuren osan Uudenmaan erikoissairaanhoidon palveluista.
Tavalliselle asukkaalle sote näkyy ennen kaikkea siinä, mistä ja miten palveluja saa. Kun ihminen tarvitsee esimerkiksi lääkärin vastaanottoa, mielenterveyspalveluja, kotihoitoa tai sosiaalipalveluja, palvelun järjestää yleensä oma hyvinvointialue tai Helsingissä Helsingin kaupunki. Jos tarvitaan vaativampaa tutkimusta tai erikoissairaanhoitoa, hoito voi siirtyä HUSin sairaalaan.
Yksi sote-palveluiden suurista tavoitteista on se, että apua saisi mahdollisimman varhain. Ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä ongelmiin puuttuminen ajoissa voi vähentää myöhemmin tarvittavien raskaampien palveluiden määrää. Uudellamaalla hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS tekevätkin yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Samaan aikaan Uudellamaalla on myös haasteita. Väestömäärä on suuri ja palvelujen tarve kasvaa. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän hoivaa ja terveyspalveluita, mutta myös esimerkiksi mielenterveyspalveluille on paljon kysyntää. HUS on nostanut esiin, että Uudenmaan kasvava väestö ja palvelutarve aiheuttavat paineita rahoitukselle ja palvelujen saatavuudelle.
Sote näkyy myös digitalisaation lisääntymisenä. Kaikkia asioita ei tarvitse enää hoitaa fyysisellä vastaanotolla, vaan palveluja voidaan tarjota esimerkiksi etävastaanottoina ja erilaisissa digitaalisissa palvelukanavissa. Myös tekoälyä kokeillaan sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Asukkaan näkökulmasta tärkeintä ei kuitenkaan ole se, mikä organisaatio palvelun järjestää. Tärkeämpää on päästä avun piiriin silloin, kun sitä tarvitsee. Hyvin toimivassa sote-järjestelmässä asiakkaan ei pitäisi joutua itse selvittämään monimutkaisia organisaatiorajoja, vaan palvelujen pitäisi muodostaa mahdollisimman sujuva kokonaisuus.
Uudellamaalla soten onnistuminen on erityisen tärkeää, koska alueella asuu suuri osa suomalaisista. Tulevaisuuden suuria kysymyksiä ovatkin palvelujen riittävyys, henkilöstön saatavuus, rahoitus ja se, pystytäänkö eri toimijoiden välinen yhteistyö tekemään asiakkaalle mahdollisimman näkymättömäksi. Parhaimmillaan sote näkyy ihmisen arjessa yksinkertaisesti niin, että apua saa oikeasta paikasta oikeaan aikaan.